Kyntilän valmistukessa käytimme 100 ml steariinia ja 50 ml parafiinia. Laitoimem steariinia ja parafiinia samaan dekkalasiin ja lämmitimme vesihauteessa kattilassa.

 

Kun steariini ja parafiini sulasivat vesihauteessa niin teimme sillä välin kynttilämuotin.

Kaadoimme kirkkaan näköistä nestettä muottiin joka muodostui parafiinista ja steariinista kun ne sulivat. Annoimme kynttilä seoksen jäähtyä ja pidimme kynttilä lankkaa suorassa.

 



 

"Foliokynttilä".

  Kynttilä paloi niin kuin muutkin kynttilät.

 

Lyhyesti mitä saippua on:
Saippua on kemialliselta koostumukseltaan rasvahappojen natriumsuola, jota tehdään rasvoista tai öljyistä keittämällä niitä emästen (kuten natriumhydroksidin) kanssa 80–100 °C:n lämpötilassa.

Nyt työn pariin

Aluksi punnitsimme kookos- ja kasvisrasvat sekä rypsi- ja oliiviöljyt samaan dekkaan. Valmistimme NaOH liuoksen . Sulatimme rasvat ja annoimme jäähtyä 48 asteeseen. Kun NaOH liuos oli myös 48 asteista laitoimme sen rasvojen ja öljyjen sekaan.


 

Valmistettu NaOH liuos (vasen kuva) ja rasvat ja öljyt sulatettu (oikea kuva)

Kun rasvojen ja NaOH lioksen lämpötilat ovat samat niin ne yhdistetään.

 

 Sekotimme liuosta jotta saataisiin paksumpaa, sen jälkee lisäsimme sen muottiin. Annoimmen sen jäähty ulkona yön yli.

Lopputulos saippuasta tuli saippuaa.

Työ ohjeen löydät täältä

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saippua pvm: (17.12.2012)

Venttiilin ominaiskäyrän selvittäminen

Työssä ohjasimme istukkaventtiiliä.

Vähä tietoa istukkaventtiilistä.

Pesä tehdään usein valuraudasta tai valuteräksestä ja tulppa sekä istukkarengas haponkestävästä teräksestä. Materiaalin valintaan vaikuttavat prosessin lämpötila ja paine.

Kuluvat osat voidaan myös valmistaa kemiallisesti tai mekaanisesti kestävämmästä materiaalista tai päällystää sellaisella.

Liitäntäkooltaan liian suuri venttiili voidaan varustaa myös pienemmillä sisäkaluilla, jolloin sen säätöominaisuudet ovat pienillä virtauksilla paremmat ja venttiilikokoa voidaan tarvittaessa suurentaa vain sisäkalut vaihtamalla.

Istukkaventtiilin toimisuunta on suora, kun sisäänpäin menevä kara sulkee venttiilin. Venttiilin toimisuunta voidaan vaihtaa uudelleen kokoamalla.

Virtaussuunta valitaan niin, että prosessipaine pyrkii avaamaan venttiiliä. Muuten venttiilin pienessä avautumisasennossa syntyy auki-kiinni -nakutusta. Tasapainotettu istukkaventtiili voidaan asentaa niin, että prosessipaine sulkee venttiilin tiiviisti.

Tulpan muotoilulla pyritään hakemaan venttiilille mahdollisimman hyvät virtausominaisuudet.

 

Tässsä kuvassa on simenssin näyttö jolla muutimme säätöpiiristä (LICZA-2214) venttiilin ohjausta. Muutimme säätöpiiristä venttiilin asentoa 5%:n välein (0-100%).



Otimme virtaukset ja venttiilin asennot ylös ja teimme tuloksista tämmöisen kuvaajan joka kuvaa istukkaventtiilin ominaiskäyrää.



Lähteet: KnowPulp - Tuotannon hallinta ja automaatio - Mittaukset ja toimilaitteet - Kenttälaitetekniikka - säätöventtiilit    (11.12.2012)

Tärkkelyspitoisuuden määrittäminen perunasta

Pesimme, kuivasimme ja punnitsimme noin 0.5 kg perunoita

Perunat raastoimme ja muovidekkaa ja lisäsimme noin. 2 litraa vettä.

Sekoitimme perunaraasteen niin että neste oli tasaista massaaa. Sen jälkee kaadoimme nesteen harson ja siivilän läpi sankoon.

Annoime suodosveden seistä noin tunnin sangossa jotta tärkkelys laskeutuisi sangon pohjaan. Tämän jälkee imimme veden poissa ja siirsimme tärkkelyksen dekantteriin. Lopuksi laitoimem dekan lämpökaappiin kuivumaan.

Laskukaava

tärkkelyksenpaino/perunoidenpaino*100

62.5/518.8*100 = 12.04703 %
Työohjeen löydät täältä