maanantai 28. tammikuuta 2013

Elektrolyyttinen pinnoitus

Työssä pinnoitin avaimen rinkulan ja avaimenperä.


Pesin esineet ja laitoin ne ultraäänipesuriin jossa oli ultraääni pesuainetta oikea määrä.





Otimme esineet poissa ultraääni pesurista ja virutimme ensiksi ionivaihdetulla vedellä ja sitten hana vedellä.
Sargold syanidi kylpy (vas.) kiiltonikkelikylpu (kesk.) rasvanpoistokylpy (oik.)

Seuraavaksi laitoimme esineet rasvanpoistokylpyyn jossa käytimme 7 volttia ja Timer 2 asetuksella 8. Tämän jälkeen huuhtelimme ionivaihdetulla vedelläja ultrapuhtaalla vedellä.

Tämän jälkeen esineet laitoimme kiiltonikkelikylpyyn jotta saataisiin kulta pinnoitus onnistuun hyvin. Asetuksen kiiltonikkelikylvyssä oli 3.1 v ja timer 1 asetus 8.  Tämän jälkeen tehtiin sama huuhtelu eli ionivaihdetulla vedellä ja ultrapuhtaalla vedellä.

Lopuksi laitoimme SARGOLD nestettä lasi purkkii jossa oli kulta-anodi. Kultauksen teimme siten että + meni kulta-anodiin ja - koukkuun jossa esinettä roikutettiin. Jännite oli 3 v. Esineet olivat noin 30 sekunttia kulta kylvyssä. Kun nostimme esineet poissa kulta kylvystä emme sammuttaneet jännitettä koska muuten pinnote irtoasi.


Työohje



torstai 24. tammikuuta 2013

Biodieselin valmistus


Kuvassa on biodieseli laitteisto jossa valmistimme rypsiöljystä biodieseliä. Työn aloitimme pumppaamalla reaktiotankkii 70 litraa rypsiöljyä, jonka jälkeen laitoimme reaktiotankin lämmityksen päälle vuorokaudeksi, lämpötilan asetimme 55´C:n jossa rypsiöljy lämpeni n. 40´C.

Lämmityksen jälkeen kierätimme öljyä pumpulla ja katsoimme lämpötilaa. Lämpötilan mittaus toimii vain sillon kun on kierätys päällä. Kierätystä piti pitään jonkin aikaa päällä, että mittari ehti mitata lämpötilan.


Sitten otimme näytteenottoventtiilistä näytteen ja suoritimme titrauksen. Laittoimme tyhjään testikuppiin 10 ml metanolia, pipetillä 1 ml öljynäytettä ja sekotimme metanolin ja öljyn purskutammalla edestakaisin pipetillä. Tämän jälkeen lisäsimme 4 tippaa indikaattorinestettä ja sekotimme kevyesti jonk jälkee aloimme titraan 0.1 % NaOH:lla. Titrauksen teimme kaksi kertaa jotta saimme tarkan tuloksen. Titrauksen jälkeen katsoimem tuloksen perusteella taulokosta KOH-rakeiden määrän.

Lisäsimme Pre-Mix säiliöön 14 litraa metanolia ja tämän jälkeen kaadoimme punnitut KOH-rakeet samaan säiliöön ja aloimme välittömästi pumpata käsipumpulla. Pumppasimme siihen asti kun rakeet olivat liuenneet metanoliin.

Tämän jälkeen kierätimme tunnin ajan raakaöljyn ja pre-mix- liuoksen. Kierätys toimii automaattisesti ja se pysähtyy myös automaattisesti. Tässä reaktiossa syntyy biodieseliä. Annoimme biodieselin laskeutua tunnin ajan.



Seuraavaksi erotimme glyserolin. Laitoimme pesutankin lämpeneen 45 asteeseen ja myös glyserolitankin lämpeneen 55 asteeseen. Pistimme alipaineen 0.2 - 0.5 bariin. Aukasimme glyserolin siirtoventtiilin osittain ja tarkkailimme nestettä pesutankin alla olevasta läpinäkyvästä putkesta, joka vaihtuu tummasta vaalekasi ja kokonaan läpinäkyväksi. tämän jälkeen erotimme metanolin glyserolista

Erotuksien jälkeen teimme vesipesun. Laitoimme vesiletkun laitteeseen ja kytkimme ohjauspaneelista vesipesun magneettikytkimen päälle. Odotimme jonku minuutin kunnes vesipesutankin pohjassa oleva läpinäkyvä putki täyttyi kirkkaasta vedestä jonka jälkee aukasimme varovasti tarkastusputki venttiilin. Siirsimme kierätyspumpulla reaktiotankissa olevan biodieselin pesutankkiin. Vesipesu piti automaattisesti sammua, mutta siinä oli ongelmia ja jouduimme sen sammuttaan manuaalisesti. Annoimen seoksen seistä noin 2  tuntia, jonka jälkeen laskimme vedenpoistoventtiilin kautta vettä kanaliin, ensimmäisen pesun jälkeen pH oli 8. Teimme sitten mikrokulpa pesun jonka jälkeen veden pH oli 7.

Tämän jälkeen tyhjensimme glyserolin keräystankista ohjeen mukaan.
Siirsimme biodieselin pesutankista suodattimen läpi kanisteriin.

Valmiista biodieselista otimme 10 ml ja 90 ml metanolia jotka laitoimme 100 ml erotussuppiloon. Sekoitimme seosta ylösalasin jonka jälkeen annoimme sen seistä noin puoli tuntia. Jonka aikana erotussuppilon pohjalle muodostuu reakoimatonta rypsiöljyä. Reakoimaton rypsiöljy valutettiin mittalasiin. Mittalasista otimme tuloksen ja laskimme kaavalla biodieselin esteripitoisuuden. Saimme 96 %. Tämän jälkeen päätimme kokeilla sitä aggregaatissa, joka toimi hyvin.





keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Fluidisaatio eli leijutus

Tässä vähän leijutuksesta eli leijutuksella (fluidisaatio) tarkoitetaan tilaa, jossa kiintoainerakeet käyttäytyvät kaasu- tai nestevirrassa kiehuvan nesteen tavoin. Rakeiden leijutus saadaan aikaan johtamalla kaasu- tai nestevirta rakeiden alapuolelta niiden muodostamaan kerroksen läpi. Paine aiheuttaa ylöspäin suuntautuvan voiman. Virtauksen kasvaessa riittävän suureksi paine riittää kannattamaan raekerroksen painon. Leijutustilassa rakeet liikkuvat esteettä kaikkiin suuntiin ja samalla niiden muodostaman kerroksen pinta-ala kasvaa. Leijutustilassa aineen-ja lämmönsiirto rakeiden ja kaasun tai nesteen välillä on huomattavasti suurempi verrattuna ei-leijutustilaan eli kiinteään kerrokseen.

Materiaali tiheyden saimme kun lisäsimme 100ml:n mittalasiin denaturoitua alkoholia noin 50 ml. Sitten punnitsimme 50 g  kiintoaine rakeita ja lisäsimme mittalasiin. Luimme tilavuuden asteikolta.
Määritimme kiintoaineen keskimääräinen raekoko. Punnitsimme loput rakeista, jotta saimme saimme leijutuksessa käytettävien rakeiden massan.

Leijutus torniin laitoimme kiintoaine rakeet. Laitteessa ei saa olla vettä.
l

Leijutus torniin lisäsimme mäntysuopaliosta, jonka tarkoituksena on saadaa alhaisempi pintajännitys täyttövaiheessa ja vältytään liian suurelta määrältä koetta häiritseviä ilmakuplia.
Täytimme leijutustornin hitaasti vedellä ja annoimme veden valua tornin läpi kunnes sumeana erottuva mäntysuopa on poistunut.

Videossa näkyy että leijutus onnistui.

työ ohjeen ja tulokset löydät täältä

Lähteet:
Juhani Pihkala Prosessitekniikka Prosessiteollisuuden yksikkö- ja tuotantoprosessit (17.1.2013)

maanantai 17. joulukuuta 2012



Kyntilän valmistukessa käytimme 100 ml steariinia ja 50 ml parafiinia. Laitoimem steariinia ja parafiinia samaan dekkalasiin ja lämmitimme vesihauteessa kattilassa.
 
Kun steariini ja parafiini sulasivat vesihauteessa niin teimme sillä välin kynttilämuotin.
Kaadoimme kirkkaan näköistä nestettä muottiin joka muodostui parafiinista ja steariinista kun ne sulivat. Annoimme kynttilä seoksen jäähtyä ja pidimme kynttilä lankkaa suorassa.
 

 
"Foliokynttilä".
  Kynttilä paloi niin kuin muutkin kynttilät.
 

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Lyhyesti mitä saippua on:
Saippua on kemialliselta koostumukseltaan rasvahappojen natriumsuola, jota tehdään rasvoista tai öljyistä keittämällä niitä emästen (kuten natriumhydroksidin) kanssa 80–100 °C:n lämpötilassa.

Nyt työn pariin

Aluksi punnitsimme kookos- ja kasvisrasvat sekä rypsi- ja oliiviöljyt samaan dekkaan. Valmistimme NaOH liuoksen . Sulatimme rasvat ja annoimme jäähtyä 48 asteeseen. Kun NaOH liuos oli myös 48 asteista laitoimme sen rasvojen ja öljyjen sekaan.

 
Valmistettu NaOH liuos (vasen kuva) ja rasvat ja öljyt sulatettu (oikea kuva)

Kun rasvojen ja NaOH lioksen lämpötilat ovat samat niin ne yhdistetään.

 
 Sekotimme liuosta jotta saataisiin paksumpaa, sen jälkee lisäsimme sen muottiin. Annoimmen sen jäähty ulkona yön yli.

Lopputulos saippuasta tuli saippuaa.

Työ ohjeen löydät täältä

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saippua pvm: (17.12.2012)

tiistai 11. joulukuuta 2012

Venttiilin ominaiskäyrän selvittäminen

Työssä ohjasimme istukkaventtiiliä.

Vähä tietoa istukkaventtiilistä.

Pesä tehdään usein valuraudasta tai valuteräksestä ja tulppa sekä istukkarengas haponkestävästä teräksestä. Materiaalin valintaan vaikuttavat prosessin lämpötila ja paine.

Kuluvat osat voidaan myös valmistaa kemiallisesti tai mekaanisesti kestävämmästä materiaalista tai päällystää sellaisella.

Liitäntäkooltaan liian suuri venttiili voidaan varustaa myös pienemmillä sisäkaluilla, jolloin sen säätöominaisuudet ovat pienillä virtauksilla paremmat ja venttiilikokoa voidaan tarvittaessa suurentaa vain sisäkalut vaihtamalla.

Istukkaventtiilin toimisuunta on suora, kun sisäänpäin menevä kara sulkee venttiilin. Venttiilin toimisuunta voidaan vaihtaa uudelleen kokoamalla.

Virtaussuunta valitaan niin, että prosessipaine pyrkii avaamaan venttiiliä. Muuten venttiilin pienessä avautumisasennossa syntyy auki-kiinni -nakutusta. Tasapainotettu istukkaventtiili voidaan asentaa niin, että prosessipaine sulkee venttiilin tiiviisti.

Tulpan muotoilulla pyritään hakemaan venttiilille mahdollisimman hyvät virtausominaisuudet.

 
Tässsä kuvassa on simenssin näyttö jolla muutimme säätöpiiristä (LICZA-2214) venttiilin ohjausta. Muutimme säätöpiiristä venttiilin asentoa 5%:n välein (0-100%).



Otimme virtaukset ja venttiilin asennot ylös ja teimme tuloksista tämmöisen kuvaajan joka kuvaa istukkaventtiilin ominaiskäyrää.



Lähteet: KnowPulp - Tuotannon hallinta ja automaatio - Mittaukset ja toimilaitteet - Kenttälaitetekniikka - säätöventtiilit    (11.12.2012)

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Tärkkelyspitoisuuden määrittäminen perunasta

Pesimme, kuivasimme ja punnitsimme noin 0.5 kg perunoita


Perunat raastoimme ja muovidekkaa ja lisäsimme noin. 2 litraa vettä.

Sekoitimme perunaraasteen niin että neste oli tasaista massaaa. Sen jälkee kaadoimme nesteen harson ja siivilän läpi sankoon.


Annoime suodosveden seistä noin tunnin sangossa jotta tärkkelys laskeutuisi sangon pohjaan. Tämän jälkee imimme veden poissa ja siirsimme tärkkelyksen dekantteriin. Lopuksi laitoimem dekan lämpökaappiin kuivumaan.


Laskukaava

tärkkelyksenpaino/perunoidenpaino*100

62.5/518.8*100 = 12.04703 %
Työohjeen löydät täältä